Friday, 2 February 2018

Varhaista kieltenopetusta kaikkialla

Jyväskylän yliopiston Kielikampus järjestää opettajien täydennyskoulutuspäivän yhdessä Pirkanmaan Kikatus -verkoston kanssa. Koulutus sopii kieltenopettajille sekä esi- ja luokanopettajille.

Aika: Perjantai 9.3. klo 9.30 – 15.30
Paikka: Monitoimitalo 13, Wivi Lönn-Sali, 4 krs. Satakunnan katu 13 (käynti Pellavatehtaankadun puolelta), Tampere
Hinta: Koulutus on Opetushallituksen kustantamaa maksutonta täydennyskoulutusta. Osallistujat vastaavat matka- ja ateriakuluista itse.
Ilmoittautuminen: http://bit.ly/jyu-ilmoittautuminen

Kielenoppimisen varhentamista tukeva koulutus antaa opettajille työkaluja kasvattaa kielitietoisia ja sitä kautta kielitaitoisia oppijoita. Millainen pedagogiikka tukee varhaista kielenoppimista? Miten monimediaisia toimintaympäristöjä voidaan hyödyntää varhaisessa kielenoppimisessa? Jyväskylän Yliopiston puolesta koulutuksesta vastaa kielikeskuksen pedagoginen johtaja Juha Jalkanen.

Ohjelma: 


9.15 – 9.30    Kahvi
9.30 - 9.40    Tervetuloa koulutukseen Pirkanmaan Kikatusverkoston puolesta
9.40 - 10.40   Digitaalisuus ja tarinallisuus opetuksen suunnittelussa – Juha Jalkanen
10.45 - 12.00   Oman oppimispelin suunnittelu - ryhmätyö – Juha Jalkanen
12.00 - 13.00 Lounastauko
13.00 - 13.45 Oppimispelien suunnittelu jatkuu
13.45 - 14.15 Ryhmätöiden yhteenveto
14.15 - 14.30 Kahvi
14.30 - 15.30 Tarinallisuutta hyödyntävän Storyline-oppimismenetelmän esittely – 
                       Esimerkkejä Storyline-oppimiskokonaisuuksista – Tiina Sarisalmi ja Elina Luoma

Ohjelma ladattavana ja tulostettavana pdf-tiedostona (avautuu parhaiten Chrome-selaimella)

Lisää Jyväskylän yliopiston opettajien täydennyskoulutuskokonaisuudesta: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/kivi/yhteistyo/yhteiskunnallinen-vuorovaikutus/opettajien-taydennyskoulutus/varhaista-kielenoppimista-kaikkialla

Pirkanmaan Kikatus -verkosto: http://pirkanmaankikatus.blogspot.fi/

Lisätietoja: Tiina Sarisalmi, 040 13391912, tiina.sarisalmi(at)orivesi.fi



Friday, 19 January 2018

Kikatus käyntiin Akaassa Kansainvälisellä Joulutorilla 20.12.2017

Joulutori järjestettiin Hirvialhon koulun pihamaalla ja aulatiloissa juuri ennen joululomaa. Ohjelmaa ja myyntipöytiä saapui katsomaan mukavasti oppilaita, opettajia ja heidän vanhempiaan. Järjestelyihin osallistuivat halukkaat luokat, opettajat ja oppilaat, vanhempainyhdistys sekä tukioppilaat.


Illan aikana torilla saatiin kuulla joululauluja, ostaa jouluisia tuotteita, seurata Lucia-kulkuetta ja leikkiä ja askarrella tukioppilaiden kanssa. Kikatuksen hengessä ohjelma oli kansainvälistä ja jouluakin toivotettiin monella eri kielellä.






Wednesday, 17 January 2018

Muutama resepti varhaiseen kielenopetukseen

Helsingin Yliopiston (HY+) järjestämässä Varhennettu kielenopetus – pedagogisia malleja kielenopetukseen -koulutuskokonaisuudessa, meillä oli ilo kuulla kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen esitys ”Varhennettu kielenopetus aivotutkimuksen näkökulmasta”.

Ensi kuulemalta otsikko ei hirveästi sytyttänyt, mutta aihe osoittautui tavattoman mielenkiintoiseksi ja lisäsi paljon ymmärrystä nimenomaan pienten lasten kielenoppimisesta ja tietoa siitä, miten eri aivotutkimuksen tuloksia kannattaa soveltaa vieraan kielen opettamiseen. Seuraavassa Huotilaisen esitykseen ja tutkimustuloksiin perustuvia havaintoja ja ohjeita.

Lapsen äännekartan kehittyminen 


Äidinkielen äännekartta syntyy lapsilla 6 kk ikäisinä. Äännekartan kehitys ja lukkiutumisikä on yksilöllinen, osin geneettinen ja voimakkaasti ympäristön altisteiden määrittämä. 10 ikävuoteen mennessä äännekartta yleensä lukkiutuu ja uusien äänteiden oppiminen alkaa olla todella vaikeaa.

Tämän vuoksi olisi tärkeää, että lapsi altistuisi vieraille kielille jo mahdollisimman pian sen jälkeen, kun äidinkielen äännekartta on syntynyt, normaalisti 3 ikävuoteen mennessä. Äännekartaltaan suomenkieltä muistuttavia kieliä kuten viro, suomenruotsi, italia ja espanja on helppo oppia myös aikuisena. Lapsi kannattaa siis altistaa kielille, joiden äännekartta poikkeaa suomesta kuten ranska, kiina tai venäjä.

Vieraan kielen äännekartta alkaa muodostua 6 kk altistumisen jälkeen. Tällöin lapsi alkaa erottaa vieraan kielen äänteitä, usein toistuvia sanoja ja sanayhdistelmiä. Äännekartta on kielen oppimiselle välttämätön.

Tässä siis syy, miksi joillekin ihmisille joidenkin äänteiden (v – f, g – k, v – w jne.) erottaminen ja siten tuottaminen on lähes mahdotonta. Äännekartta on ehtinyt lukkiutua ennen kuin henkilö on altistunut ko. äänteille.

Altistaminen leikkimällä ja laulamalla


Tehokkain tapa altistaa vieraalle kielelle on leikkimällä ja laulamalla. Laulamisesta tekee tehokasta runsas toisto, hitaus ja lauseiden toistuminen samanlaisina. Laulaminen opettaa lausumista paremmin kuin puhuminen. Altistamisessa ja äännekartan muotoutumisessa puhuminen hitaasti ja mahdollisimman selkeästi on hyödyllistä (tämä koskee myös äidinkieltä).

Äännekartan muodostumisen kannalta olisi tärkeää, että kielelle altistava henkilö olisi kohdekieltä äidinkielenään puhuva henkilö. Näin äänteet rakentuisivat äännekarttaan mahdollisimman hyvin kohdekieltä vastaavina.

45 minuutin altistus viikossa koulussa tai päiväkodissa ei vaikuta kovin paljon. Altistusta pitäisi vahvistaa kotona, hoitopaikassa tai koulussa tietokonepelejä pelaamalla, videoita katsomalla ja lauluja kuuntelemalla niin, että altistusta tulisi lisäksi ainakin pari kertaa. Hyvä altistusmäärä on useita kertoja viikossa.

3-6-vuotiaille lapsille ei pidä “opettaa” vierasta kieltä. Kirjaimiin ja kirjoittamiseen lapsen pitäisi päästä tutustumaan vain äidinkielellään. Altistuskieleen liittyen ei tule keskustella kirjaimista, äänteistä tai kirjoittamisesta.

Äännekartta säilyy aikuisiälle saakka


Vieraalle kielelle altistaminen varhaiskasvatuksessa tai esi- ja alkuopetuksessa ei mene hukkaan. Jos lapselle on muodostunut vieraan kielen äännekartta, se säilyy aikuisikään saakka, vaikka lapsi ei vierasta kieltä opiskelisikaan. Hän unohtaa sanat, mutta kielen oppiminen aikuisiällä on paljon helpompaa, kun äännekartta on olemassa. Sanojen unohtamisesta huolimatta äännekartta joustavuus säilyy ja hyödyttää uusien kielien oppimista sekä erityisesti altistuskielen uudelleen oppimista.

Nykyään altistuskieltä voidaan pitää suhteellisen helposti yllä tietokonepelien, musiikin ja videoiden avulla, vaikka koululla ei olisi resursseja tarjota varsinaista opetusta kyseisessä kielessä.

Lapsen varhainen altistaminen vieraalle kielelle kehittää lapsen aivojen toimintaa ja helpottaa kielten (myöhempää) oppimista.

Jos kiinnostuit, lisää aiheesta löytyy Minna Huotilaisen ja Leeni Peltosen kirjasta Tunne aivosi

Friday, 1 December 2017

Kielikasvatusta ja Kikatus-kokemuksia

Pirkanmaan Kikatus -opettajat kokoontuivat toiseen koulutus- ja verkostoitumisiltapäivään marraskuun lopussa Tampereella. Tällä kertaa suurin osa oli jo aloittanut varhennetun kielenopetuksen ja muut kielikokeilut, joten aloitimme kokemuksia vertaillen ja vaihdellen.

Osallistujat kuvailivat yhdellä sanalla tunnelmiaan varhennetusta kieltenopetuksesta

Onnistumisia, haasteita ja ilonaiheita


Onnistumisia ja ilon aiheita oli paljon. Kun varhennettua kieltenopetusta kuvattiin yhdessä sanalla, oppimisen ilo nousi selvästi tärkeimmäksi. Oppilaiden ilo ja innostus oli lähes kaikille yhteinen kokemus. Se on ollut myös tarttuvaa. Oppilaiden ja opettajien innostuksen myötä, kielikasvatus ja kieltenopetus ovat levinneet muihinkin aineisiin ja muillekin luokille.

Tärkeää ja ilahduttavaa on ollut myös kieltenopettajien ja luokanopettajien lisääntynyt yhteistyö. Samanaikaisopettajuus koettiin erittäin hyväksi ratkaisuksi. Positiivinen yllätys oli myös se, miten paljon ja nopeasti lapset oppivat, vaikka oppimistavoitteet eivät ole kokeilussa keskeisellä sijalla.

Haasteitakin oltiin toki kohdattu. Kielenopettaja yksin isossa oudossa alkuopetuksen ryhmässä ilman luokanopettajaa, ei oikein toiminut. Samanaikaisopettajuuutta peräänkuulutettiin monelta taholta. Varhennetussa kielenopetuksessa tarvitaan esi- ja alkuopetuksen asiantuntijuutta ja oppilastuntemusta. Omat opettajat voivat myös vieraan kielen oppitunnin jälkeen viikon aikana kertailla sopivissa tilanteissa opittuja asioita, esimerkiksi tervehtiä aamuisin tai harjoitella laskemista vieraalla kielellä.

Miten jatkossa, kun hankerahoitus loppuu? - kyseltiin huolestuneina. Samanaikaisopettajuus on yksi mahdollinen ratkaisu myös tähän. Kun esi- tai luokanopettaja on pari vuotta mukana kokeilussa ja tuntisuunnitelmat ovat selkeät ja oppimateriaalit käytössä, hän saattaa ihan mielellään ottaa kopin ja jatkaa kielenopetusta monialaisena oppimiskokonaisuutena myös vastaisuudessa.

Kielikasvatus ja oppiaineiden yhteistyö


”Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä… Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin…” (esiops s. 23)

Kahvittelun jälkeen pohdittiin kielikasvatuksen merkitystä lapsen kehitykselle. Miten antaa oppilaille mahdollisuuksia havainnoida eri kieliä ja vahvistaa heidän kiinnostustaan eri kieliin ja kulttuureihin? Minkälainen on kielitietoinen koulu, jossa jokainen opettaja on kielellinen malli ja kielen opettaja?

Erityisen tärkeää on tiedostaa, että hahmotamme maailmaa kielen välityksellä. Tarvitsemme kieltä voidaksemme oppia. Joskus opettaja ja oppilas puhuvat eri kieltä, vaikka äidinkieli olisikin yhteinen. Tällöin nousee konkreettisesti esille se, miten tärkeää kielitietoisuus on opetuksessa ja miten jokainen opettaja on myös opettamansa aineen kielen opettaja.

Koulussa ja opetuksessa vahvistetaan oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Myös tässä opettaja voi olla kielellinen malli, joka ei arkaile puhua vierasta kieltä, vaikka ei osaisikaan sitä täydellisesti.
Linkki allekirjoittaneen esitykseen: Kielikasvatus, kieltenopetus ja ops

Vinkkejä ja linkkejä kieli- ja kulttuurikasvatukseen


Lopuksi kokoonnuttiin ryhmiin eri opetettavien kielten mukaan. Ryhmissä vaihdeltiin vinkkejä eri kielten ja kulttuurien suihkutuksiin ja opetukseen. Pohdittiin erityisesti lapsia kiinnostavia satuja, tarinoita, taruhahmoja, lauluja, paikkoja ja kulttuuriperinteitä.

Tässä nähtiin tärkeänä kielen ja kulttuurin liittyminen toisiinsa. Kun kieli liittyy kiinnostavaan (autenttiseen) ympäristöön ja kulttuuriin, mielenkiinto sitä kohtaan kasvaa. Kieli ei ole pelkkä opeteltava merkitysjärjestelmä, vaan taito, joka avaa ovia uusiin maailmoihin. Myös uudet ystävät eri maista ja kulttuureista innostavat kielen opiskeluun. eTwinning tarjoaa ensimmäiset mahdollisuudet vieraan kielen käyttöön ja vuorovaikutukseen jo varhaiskasvatuksen kielisuihkuissa tai esiopetuksen varhennetussa kielenopetuksessa.

Ihan lopuksi vaihdettiin ideoita monikielisen ja -kulttuurisen joulun qr-koodiradan tekemiseen. Joulun alla voisimme tutustua eri maiden joululauluihin ja jouluperinteisiin sekä pelata pieniä pelejä tai tehdä pieniä tehtäviä kaikille oppilaille yhteisellä radalla, joka tuo esille ystävyyden sanomaa ja kuljettaa oppilaat iloisesti joulun tunnelmaan.

Linkki Oriveden kielipolku -opettajien suunitelemaan jouluaiheiseen englannin oppituntiin

Wednesday, 4 October 2017

Osaamisen jakamista parhaimmillaan

Yli 40 opettajaa osallistui ideoiden jakoon ryhmissä
Suuri joukko Pirkanmaan Kikatus-verkoston opettajia osallistui ensimmäiseen yhteiseen koulutus- ja verkostoitumisiltapäivään tiistaina 3.10. Mukana oli esiopettajia, luokanopettajia ja kieltenopettajia, jotka kaikki ovat mukana eri kuntien kielenopetuksen varhentamisessa ja kehittämisessä.

Osallistujat edustivat monenlaista asiantuntijuutta. Edustettuina olivat vahva kokemus esi- ja alkuopetuksen pedagogiikasta sekä monien eri kielten opettajia.

Päivän fokus oli toiminnallisessa oppimisessa, sen eri menetelmissä ja käytännön toteutuksessa. Lyhyissä johdatuksissa muistutettiin, että varhennetun kielenopetuksen tärkein tavoite on kasvattaa innokkaita ja motivoituneita, kielistä kiinnostuneita oppijoita.

Toiminnallisessa opetuksessa leikitään ja lauletaan, esitetään ja askarrellaan, pelataan ja liikutaan. On tärkeää, että opetuksessa käytetään koko kehoa ja kaikkia aisteja vaihtelevasti. Pienet oppijat eivät jaksa tehdä yhtä ja samaa kovin pitkiä aikoja, vaan opetustuokion (tai oppitunnin) tulisi koostua 5 – 6 erilaisesta vaiheesta.

Mitä leikkejä voi hyödyntää perheeseen liittyvän
sanaston opettelussa?
Esi- tai luokanopettajan ja kielenopettajan yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Olisi hienoa, jos varhennetun kieltenopetuksen tunnilla mukana olisivat molemmat. Joka tapauksessa esi- tai luokanopettajan tulisi olla hyvin perillä siitä, mitä kieltentunneilla opetellaan. Siten hän voi oppituntien välillä sopivissa tilanteissa kertailla opittua. Tämä tukisi vahvasti oppimista (ja muistamista) ja toimisi oppimista eheyttävänä elementtinä. Esi- ja alkuopetuksen vieraitten kielten sanat ja sanonnat, kuten tervehdykset, numerot, värit jne., sopivat hyvin kerrattaviksi monissa leikeissä ja peleissä sekä matematiikan, ympäristöopin tai äidinkielen tunneilla.

Tervehdyksiä voi harjoitella todella monin tavoin
Tärkein osa koulutusta oli Gallery Walk -ryhmätyö, jossa jaettiin osaamista, kokemuksia ja ideoita. Osallistujat kiersivät työpisteeltä toiselle jakaen sopivia leikkejä, lauluja tai muita toiminnallisen kielenopetuksen menetelmiä eri aihepiirien opettamiseen.

Tuloksena oli mahtava joukko (16 sivua) ideoita ja materiaalia, jotka riittävät pitkälle vaikka koko varhennetun kieltenopetuksen ajaksi ja joita voi hyödyntää myös ylemmillä luokilla. Materiaalin pääpaino oli englanninkielessä, mutta suurin osa ideoista on sovellettavissa mihin tahansa opetettavaan kieleen.

Alla linkkejä koulutuspäivän alun orientoiviin esityksiin. Walking Galleryn materiaalit laitetaan julkisesti jakoon pikkuhiljaa, kun niitä saadaan työstettyä.

Kikatus-verkosto pähkinänkuoressa: https://www.slideshare.net/tiinsari/kikatusverkosto-phkinnkuoressa

Alkuopetuksen pedagogiikkaa: http://bit.ly/2fQbfx8

Toiminnallisen kieltenopetuksen menetelmiä:

Wednesday, 13 September 2017

Euroopan kielten päivän ohjelmaa Tampereella

Kieliä kehiin! -hanke järjestää Euroopan kielten päivänä tiistaina 26.9.2017 Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmille toiminnallisen Maailman kielet -tapahtuman Monitoimitalolla. Tämä iloisen tekemisen tapahtuma on suunnattu varhaiskasvatuksen ryhmille aamupäivän ajan klo 9-12 ja perusopetuksen ryhmille iltapäivällä klo 12-15. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet alla:  
Keskiviikkona 27.9.2017 on tarjolla kaikille monikielisyydestä kiinnostuneille Monikielisyysseminaari museokeskus Vapriikin tiloissa. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet alla:

Monday, 11 September 2017

Koulutus- ja verkostoitumisiltapäivä kieltenopetuksen varhentajille

Koulutus on tarkoitettu erityisesti kieltenopetuksen varhentamis- ja kehittämiskokeiluihin osallistuville opettajille ja muulle opetushenkilökunnalle koko Pirkanmaan alueella.

Aika: tiistai 3.10. klo 13 - 16
Paikka: Monitoimitalo 13 Wivi Lönn -sali, Satakunnankatu 13,
                Tampere (käynti Pellavatehtaankadun puolelta)
Ilmoittautuminen:


Ohjelma:


13.00 Kikatus-verkoston lyhyt esittely
13.10 Toiminnallinen kielenopetus – esimerkkejä erilaisista aktiviteeteista
13.25 Eskarien englannin suihku – esimerkki yhdestä kokonaisuudesta
13.35 Alkuopetuksen pedagogiikkaa
13.50 Kysymyksiä ja keskustelua

14.00 Keskustelu jatkuu kahvin ääressä

14.15 Ryhmiin jakautuminen ja esittäytymiset ryhmissä
14.20 Jaetaan ideoita ja vinkkejä eri aihepiirien ja teemojen käsittelyyn, lähtökohtana
                toiminnallisuus ja aktiivinen oppiminen – ryhmätyömuotona Gallery Walk eli siirrytään
                työpisteeltä toiselle ja jaetaan/kirjataan leikkejä, pelejä, linkkejä ja hyviä kokemuksia
15.40 Ryhmätöiden purku ja päätöskeskustelu

Ota mukaan läppäri tai tabletti. Ei välttämätön, mutta suotava.

Lisätietoja: Kikatus-verkoston koordinaattori Tiina Sarisalmelta, tiina.sarisalmi(at)orivesi.fi tai 040 1339192